Skip to content

Palaa takaisin

Case SSMA – Some-keskustelujen arkisto on tutkijalle aarrearkku

Entistä enemmän ihmiselämästä ja yhteiskunnallisesta elämästä heijastuu verkkokeskusteluihin.

Kahvipöytäkeskustelut ovat ikään kuin siirtyneet verkkoon, julkisiin globaaleihin foorumeihin. Siksi verkosta on muodostunut keskeinen tiedonlähde niin yhteiskunnalliseen kuin kaupalliseen tutkimustyöhön.

Futusome on mukana Helsingin Yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen vetämässä Smarter Social Media Analytics -hankkeessa (SSMA), jossa kehitetään ennustavaa sosiaalisen median analytiikkaa. Business Finland (entinen Tekes) rahoitteinen SSMA-hanke kehittää menetelmiä verkkokeskusteluissa syntyvien ilmiöiden ja trendien automaattiseen, reaaliaikaiseen tunnistamiseen.

Verkkokeskustelut paljastavat ilmiöitä ja trendejä

SSMA-hankkeen koordinaattorin, verkkojulkisuuden tutkija Salla-Maaria Laaksosen mukaan verkko heijastelee yhteiskunnan tasolla käytävää keskustelua. ”Kun katsoo vaikkapa Suomi24 -verkkoyhteisön dataa vuosien yli, tietyt tapahtumat näkyvät isoina keskustelupiikkeinä. Keskustelut noudattavat ikään kuin maailman tapahtumien aikajanaa”, toteaa Laaksonen.

SSMA -hanke tutkii ilmiöitä sosiaalisesta mediasta kerättävän datan avulla. ”Me mittaamme mitä keskustelussa tapahtuu siinä vaiheessa, kun ilmiö alkaa breikkaamaan”, selittää Laaksonen. ”Tutkimme esimerkiksi sitä, olisiko nykyisen vegebuumin voinut nähdä sosiaalisen median aineistoja tutkimalla jo aikaisemmin”, tarkentaa Laaksonen.

”Tutkimme esimerkiksi sitä, olisiko nykyisen vegebuumin voinut nähdä sosiaalisen median aineistoja tutkimalla jo aikaisemmin”

Verkkotutkimuksesta ja ilmiöiden ennakoinnista analytiikan avulla saadaan apua muun muassa tuotekehitykseen. Esimerkkinä Laaksonen mainitsee kauppoihin vastikään tulleet sirkkaleivät. ”Verkosta saadaan aistittua, suhtaudutaanko hyönteissyöntiin myönteisesti ja onko asiakaskunta jo olemassa”, selittää Laaksonen.

Tiedonkeruu on tutkijalle urakkatyötä

Tiedon kerääminen verkosta on monesti aikaa vievin osuus tutkimustyötä. Sosiaalisen median aineiston rajaaminen ja kerääminen voidaan Futusomen palvelussa tehdä automaattisesti. Aihesanoja voi testata ja rajata suoraan palvelussa. Laaksonen pitää Futusomen palvelun tärkeimpänä hyötynä juuri ajansäästöä. ”Avainsanojen etsiminen ja muodostaminen on usein oleellinen osa tutkimusta. Eksploratiivinen työkalu tutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa auttaa tosi paljon,” kertoo Laaksonen. Laaksosen mukaan ajansäästö näkyy suoraan tutkimustyössä. Tutkijoille jää enemmän aikaa tutkimuksen tekemiseen ja analysointiin, kun työlästä tiedonkeruuta ei tarvitse tehdä itse.

”Jos halutaan tutkia menneitä tapahtumia, Futusomen palvelu on siihen käytännössä melkein ainoa vaihtoehto Suomessa”

Vaikka teknistä osaamista ja apuvälineitä olisikin, muuttuvia tekijöitä on monia. Oma haasteensa on palveluiden muuttuvat rajapinnat, parametrit ja yksityisyysasetukset, joiden vuoksi tieto ei välttämättä ole enää saatavilla, kun tutkimusprojekti käynnistyy. Futusomen palvelussa Laaksosen tutkijaryhmän käytössä on somedataa vuodesta 2001 alkaen. Laaksonen korostaakin historia-arkiston merkitystä tutkimustyössä. ”Jos halutaan tutkia menneitä tapahtumia, Futusomen palvelu on siihen käytännössä melkein ainoa vaihtoehto Suomessa”, summaa Laaksonen.

Avainsanat:

Data-analytiikka, internet-data, analytiikka, sosiaalinen media, tutkimus, sosiaalisen median tutkimus, Helsingin Yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus, Smarter Social Media Analytics, tiedonkeruu, datan hyödyntäminen, julkinen data

Lue miten verkkodataa voi hyödyntää

Lue tuotteistamme