Skip to content

Palaa takaisin

Case KoDa – Liiketoimintaa paremmalla asiakasymmärryksellä

Kuluttajat tuottavat verkkoon poskettomat määrät dataa, jota toistaiseksi hyödyntävät bisnesmielessä lähinnä dataa keräävät tahot sekä mainostajat.

Joensuussa toimiva Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto ovat käynnistäneet KoDa-nimisen yhteishankkeen, joka tähtää lähiseudun yritysten liiketoiminnan kehittämiseen sekä yritysten sisäisiä tietolähteitä että verkosta löytyvää ulkoista dataa hyödyntämällä.

Kokonaisvaltainen datan hallinnointi ja hyödyntäminen eli KoDa-hanke on saanut tukijoikseen Euroopan Sosiaalirahoituksen ja Joensuun seudun kehittämisyhtiön. Futusomen työkalut tehostavat hankkeessa ulkoisen datan louhimista.

”Aluksi teimme datalouhintaa eri somekanavista itse ja yritimme muun muassa löytää Facebookista keskusteluja tietyssä kohderyhmässä ja tietystä aihepiiristä. Käsipelillä emme löytäneet kaivattua sisältöä juuri ollenkaan, mutta Futusomen ratkaisu vei meidät tehokkaammin kiinni suomalaiseen someyleisöön ja yhtäkkiä sitä keskustelua alkoikin löytyä”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Johanna Krohns.

KoDa-hanke pyrkii ulkoisen datan avulla selvittämään, mistä yritysten asiakkaat puhuvat ja ovat kiinnostuneita. Tieto auttaa kehittämään yritysten toimintaa entistä enemmän asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi ja kohentaisi sen kautta kassavirtaa ja asiakastyytyväisyyttä.


Ulkoinen data auttaa ennustamaan tulevaa – jos sitä osaa tulkita

Suoranaisen palautteen lisäksi sosiaalinen media sisältää valtavasti tietoa tulevista trendeistä. Esimerkiksi hankkeen kokeiluvaiheessa tutkittavan matkailualan muutoksia voi ennustaa tutkimalla some-keskusteluja, joissa moni tuleva trendi on esillä jo ennen ensimmäistäkään siitä kertovaa lehtiartikkelia.

Suoranaisten trendien lisäksi ulkoisesta datasta voi selvittää trendien lähteet. Kun tietää, missä ja miten ilmiö on syntynyt, on sen ymmärtäminen tuntuvasti helpompaa. Tällöin tulevien trendien ennustaminen ei ole enää arvailua. Yrittäjälle tämä tarjoaa muun muassa mahdollisuuksia varustautua ja reagoida markkinoiden muutoksiin entistä nopeammin.

Valitettavasti monikaan yrittäjä ei ole data-asiantuntija, joten ulkoisen datan hyödyntäminen vaatii helppokäyttöistä sovellusta, joka ei vaadi alan koulutusta.

”Futusomen ratkaisu oli muutamista vaihtoehdoista ensimmäinen, jonka käyttö oli helppoa. Jokainen KoDa-hankkeen työntekijä ei ole dataspesialisti, ja vielä vähemmän raakaa dataa ymmärtävät pian mukaan tulevat pilottiyrittäjät. Futusome muuttaa datan tavallisen ihmisen luettavaksi”, Krohns sanoo.


Futusomen työkalut antoivat vapauksia

Krohns oli tutustunut useisiin ulkoista dataa tarjoaviin vaihtoehtoihin ennen Futusomeen päätymistä. Valinnan kallisti Futusomen puolelle se, että vaihtoehtoisissa ratkaisuissa palveluntarjoaja olisi halunnut osallistua etsittävän datan määrittelyyn.

”Futusome antaa meidän vapaasti tehdä kokeiluja ja määritellä, mitä haluammekaan etsiä. Monesti meillä ei ole aloitushetkellä tarkkaa kuvaa siitä, mitä itse asiassa etsimme, vaan menemme mielikuvatasolla. Muutaman kokeilun jälkeen kuitenkin olemme löytäneet täsmällisen haun ja pääsemme tekemään syvempää analyysia”, Krohns sanoo.

Futusomen työkalujen toimintamalli mahdollistaa sen, että paikallisen yrityksen liittyessä mukaan pilottiin voi ulkoisen datan tutkiminen alkaa lähes välittömästi.

Toistaiseksi KoDa-hanke on vielä varsinaisia pilotteja edeltävässä vaiheessa, jossa hankkeen työryhmä tutkii some-dataa Kolin alueen matkailuyrittäjiin, Kontiolahden ampumahiihdon maailmancupin osakilpailuun sekä Joensuussa järjestettävään Ilosaarirockiin liittyvissä aihealueissa. Ensimmäiset pilottihankkeet käynnistyvät kevättalvella paikallisten yrittäjien koulutuksilla.

Avainsanat:
Verkkodata, tiedolla johtaminen, Big data, analytiikka

Lue miten verkkodataa voi hyödyntää

Our services

Datamania